Tämä Anni Sinnemäen runo on ystävälleni, joka eilen synnytti toisen pojan!
Veljet
Pinnasängyn pinnojen lävitse
kurottuu käsi
kohti pulleaa poskea
ja nipistää liian lujaa
Kasvettuaan suuriksi
he päättävät kuitenkin
syödä samaa ruokaa
ja tuntea samat tytöt
Niitä on kaksi
ne ovat veljekset
neljä viiruista silmää
neljä kättä
jotka ovat mukiloineet
toisiaan läpi elämän
Kerrostalon kellarin portaissa
sammuu valo
toinen murisee hurjana
toinen vikisee kauhuissaan
Kasvettuaan suuriksi
he päättävät kuitenkin
käydä samoissa maissa
ja lukea samat kirjat
Anni Sinnemäki; Sokeana hetkenä 2003
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti