Lopultakin ikuisuusprojekti valmis!

Ihan varmasti siitä on jo vuosi, kun aloin neuloa Vilmalle tätä nyppyläjakkua. Ajatuksena oli lopultakin tehdä jotain haasteellisempaa, siis jotain muuta kuin pipoja, sukkia ja lapasia. Haastetta siinä riittikin! Herra nähköön, kokonainen vuosi siinä meni ja uskonpuute iski usemmin kuin kerran. Nyt jakku on kuitenkin valmis, hyvännäköinen ja vieläpä edelleen neidille sopiva. Mitään en nyt sano väristä, joka  jossain vaiheessa näytti käsittämättömän rumalta ja epäsopivalta, enkä nyppylöistä, joita en nyt vähään aikaan aio valita töihini.

Pläjäytän tähän saman tien kuvat muistakin kesän aikana valmiiksi saamistani talviprojekteista. Yksi kesäloman tavoitteistahan oli saada valmiiksi talven aikana aloittamani työt ja tänään siis voin todellakin ylpeänä todeta näin tapahtuneen.

Ensimmäisenä tässä Bobin liivi, joka on ehkä tekijän mielestä tyylikkäämpi kuin käyttäjän. Saas nähdä, käytetäänkö tuota sitten vain joulujuhlassa vaiko vain isoäidin syntymäpäivillä. Jotakin hämärään tuossakin ohjeessa oli. Niskaan piti neuloa erilliset alavarat, joita oli kyllä rasittava siististi sinne yrittää kiinnittää. Ihan en onnistunut, mutta ei sitä päällä huomaa :)

Tämä sisarelle tehty eläkeläisshaali tuli valmiiksi itseasiassa jo keväällä, mutta en voinut julkaista kuvaa, ennenkuin shaali oli luovutettu tälle eläkemuorille. Kyseessä on siis Revontuli huivi ja vissiinkin elämäni ensimmäinen tuollainen isompi kolmion tai jonkun puoliympyrän muotoinen shaali.Ihan kiva sitä oli tikuta ja taidan nyt kohta aloittaa vastaavan itsellenikin, kun tuli sieltä Virosta niitä lankoja hamstrattua.

Ja lopuksi vielä yhdet kierresukat ja pitsikämmekkäät. Kierresukat on siis sellaiset kantapäättömät systeemit, joita esim. sodanaikana kudottiin rintamalle niihin lähetyksiin, kun ei ollut tiedossa vastaanottajan jalan kokoa. Pitiskämmekkäsitä olen erityisen ylpeä, koska ne on varmaan ensimmäiset ohuesta langasta tekemät jutut, jotka ei näytä alakoululaisen aikaansaannoksilta. Eli noi on siis oikeasti hienot :)