Pompula-tuubit

Käväisin tässä taannoin neulomassa Neulekahvila Pirjoliisassa ja heti ovelta näin, mitä lankaa haluan ostaa. Kyseessä on Schachenmayrin Pompoleo, jossa pompulat on kätsysti valmiina mukana. Kätsyä on myös se, että vyötteessä on ohje tuubiin, johon kyseinen lankamäärä sopivasti kuluu. Ostin pari vyyhtiä, koska todellakin heti  sielunisilmin näín, kuka minkäkin värisen tuubin haluaa.

Kuvauksessa oli tällä kertaa tavoitteena panostaa kuvauspaikkaan. Kuten huomaatte, neidon tuubi onkin kuvattu muualla kuin sekaisessa olohuoneessamme tai takapihalla lumisen orapihlaja-aidan edessä. Kuvauspaikka on Rauman läheisyydessä sijaitseva pronssikautinen röykkiökalmisto Sammallahden mäki. Hämmästystä luonnollisesti herättää neidon aurinkoinen ilme, joka ei siis todellakaan kerro hänen kiinnostuksestaan historiallisiin matkailukohteisiin, varsinkaan talvipakkasella vaan paremminkin perinaisellisesta halusta näyttää hyvältä kuvassa oli tilanne kuinka epätoivoinen tahansa.

Toinen tuubi oli tarkoitus kuvata  Kuntsin  modernin taiteen museossa, mutta olimme kuvattavan kanssa nähtävästi molemmat niin kathartisessa tilassa kaiken sen taiteen äärellä, että kuvaus tyystin unohtui. Näin ollen vaaleanpunainen tuubi on kuvattu kirjaston takahuoneessa vanhan kortistokaapin päällä.

Sinivalkoisuus

Viime keväänä aloin MM-jääkiekkoa seuratessani neuloa isänmaallisia sukkia. Aika pitkälle pääsin, ennenkuin tajusin, etten koskaan missään tilanteessa halua vetää jalkaani tuollaisia sukkia. Malli löytyy Suuren käsityön numerosta 4/2012 (varoitukseksi). Lankahan on Regian Stadion coloria, jota Suomessa myytiin keväällä juuri jääkiekkofanitukseen liittyen.

 

Lankaa tuli ostettua tuota sukkahirviötä varten enemmän kuin ohje määrää, joten sain jäljellä olevista itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa neulottua nämä:

Sekä sukkien että pipon ohje on Erica Knightin Regialle tekemä. En kyllä saanut sukista yhtään niin sutjakoita kuin ohjeen kuvassa. Pipo nyt pakosta onnistuu, kun olen tuolla ohjeella niitä tehnyt varmaan kaksikymmentä.

Varapipo

Kun esikoinen oli alakoulussa, hänellä piti aina olla kolme lippistä, joista kaksi oli hukassa ja yksi käytössä. Kun joku löytyi, toinen katosi. Tallella olevien määrä pysyi vakiona. En tiedä, onko nyt itselleni käymässä samoin, joka tapauksessa aina joku pipo (se, jota etsin) on hukassa. Kuvassa olevan pipon neuloin, koska olin kadottanut violettisävyisen piponi. Sittemmin löysin sen työpaikalta kaapin perältä. Sen jälkeen myös tämä uusi ehti mennä hukkaan. Kunnes kaveri löysi sen autostaan.

Pipo on neulottu sillä iänikuisella mallilla ja lanka on Drops Delight, jota kaapissa riittää, riittäää ...
Kuvan otin päheästi peilin kautta. Voisin tehdä yhden uuden vuoden lupauksen: lupaan pestä peilin.

Iloista neulevuotta kaikille!

Patalappuja

 Sain syksyllä patalappuherätyksen, kun pidimme kirjastolla patalappuillan, jossa kollegani esitteli Patalappuja a lacarte -kirjan pohjalta tekemiään patalappuja. Hän olikin innoissaan tehnyt kaikki mallit eli suorittanut kirjan kannesta kanteen. Itse en siihen ole toistaiseksi pystynyt enkä edes pyrkinyt. Jotkut mallit sen sijaan koukuttivat niin, että virkattua tuli varmasti enenmmän kuin lääkäri määrää. Kuvissa osa tuotoksista.

 Aika kivoja oli erityisesti nuo mallit, joissa virkattuun verkkoon pujotetaan ketjusilmukkaketjua. Tehtiin niitä neidon kanssa yhdessä. Siis siihen asti, kun neitoa kiinnosti. Siitä jatkoin yksin.

Lanka on sitä mitä kaapista löytyi, kaikki Dropsin: Big Fabel, Nepal ja Paris.

Tyttökullat uusissa pipoissaan

Heittäydyin luovaksi ja tein tytöille pipot astetta paksummasta langasta ja paksummilla puikoilla kuin mitä ohjeessa sanotaan. Silmukoita ymmärsin myös vähentää eli tässä versiossa niitä on muistaakseni 104 + 1. Lanka on King Colen Galaxyä joten neito sain sen kaipaamansa akryylipipon tässä.

En vaan osaa ...

Tässä pari jo jokunen aika sitten valmistunutta neuletta.

Halusin tällaisen syksyisen huivin , mutta en löytänyt sopivaan pellavalankaa, joten tein Noro Silk Garden Sockista vähän vielä syksyisemmän version.

Huivi ei siedä lähitarkastelua. En vaan osaa tätä: langankierto - nosta oikein neulomatta - kaksi oikein yhteen - yliveto -langankierto. Ekasta reiästä tulee järkyttävän suuri ja tokasta taas järkyttävän pieni. Eli ei kaunis. Tässä nyt sekavärinen lanka hämää, joten ihan käyttökelpoinen härveli tuli, mutta yksivärisenä en olisi tosiaan saanut mitään tuon alkuperäisen kaltaista aikaan. Jos jollain on jotain vinkkiä tähän ongelmaan, niin kiitos tänne apua!

Piponeulomiseen ei näy loppua. Tässä vielä yksi Puntapipo työkaverille.

Neito jo sanoi, että vois olla joku muukin malli välillä ja katseli kaihoisena urheiluliikkeen akryylipipoja.

Syyspipot

Viimeaikoina on ollut joku pakkomielle neuloa yksinkertaisia lötsöpipoja. Ei ole yhtään kyllästyttänyt neuloa vähän aikaa yksi nurin yksi oikein ja sitten pitkä pätkä aina oikein ... joko aivoni ovat pehmenemässä tai haastetta on riittnyt muilla elämän saroilla. Joka tapauksessa neito on ollut iloinen, kun melkein joka aamu saa laittaa uuden pipon päähän.

Turkoosi lanka on Punta Yarnsin Merisockia (ihana!), keltainen Stepiä, vaaleanpunainen Dropsin Fabelia. Malli on Regian. Puikot resorissa 2 ja sileässä 2,5.