Kiva käsityö ja hyvä kirja koukuttaa pahasti. Tästä seurauksena lapset syö lähinnä jugurttia ja suklaamuroja.



sunnuntai 4. elokuuta 2013

Kolmiokuume

Sain alkukesästä Satulta pahan kolmiohuivitartunnan. Tässä pari valmistunutta versiota. Mallihan on yksinkertaisuudessaan pahasti koukuttava. Ei oikein pysty lopettamaan, kun on aloittanut. Ja kun yksi huivi valmistuu, niin on melkein pakko alkaa uutta.

Lankana näissä on se kuuluisa Viron villa. Tämä kesän Pärnun reissusta selvisin melkein villoitta. Ostin vaan yhden vyyhdin, jota oikeasti tarvitsin ja rupesinkin heti siitä neulomaan. Mutta sitten palatessa Tallinnan satamamarketissa tapahtui paha repsahdus. Ihan "vahingossa" päädyin sinne toisen kerroksen lankakauppaan. "Meillähän ei tuonne koko markettiin ole mitään asiaa!", toitotin vielä lapsosille hetkeä aikaisemmin. Matkalaukku oli suurinpiirtein revetä, kun tungin sinne niitä ties kuinka monia satoja grammoja huivilankaa.

Eli nyt sitten tehdään hyvillä mielin huiveja. Yritän nyt joka huivin kohdalla funtsia, kelle sen annan ettei siis kaikki jää eteisen kaapin täytteeksi, joka jo entuudestaan pursuaa kaiken maailman asustetta. Näistä valmistuneista toinen meni jo naapurille kukkuien kastelupalkkana. Toinen on kyllä sitten oma.

Värit ei nyt oikein pääse oikeuksiinsa näissä kuvissa ja taustalla näkyy tyrmistyttävän harva pensasaita. En tajua, mikä sitäkin vaivaa.





lauantai 3. elokuuta 2013

UFO

Kollasin Keväällä kirjastossa pidettävään UFO-näyttelyyn melkein kaikki keskeneräiset projektini. Täytyy sanoa, että olimme Kruppukräätärin  kanssa kyseisen näyttelyn kantavat voimat.  Todella masentavaa oli näyttelyn päätyttyä hakea kaikki keskeneräisyydet takaisin kotiin. MIKÄÄN töistä ei näyttelyn aikana valmistunut tai edes jotenkin edistynyt! KUKAAN ohikulkija ei ollut tarttunut puikkoihin ja tikutellut keskeneräistä sukanlapaa loppuun. Kaikki tässä näköjään pitää itse tehdä, se on taas todistettu.

Yleensä en pura paljon mitään aloittamaani ja se kai osin selittää tuota UFOjen määrää. Nyt kuitenkin päätin tehdä poikkeuksen tästä periaatteesta ja purkasin muutama vuosi sitten aloittamani neidon jakun.  Neito on tosiaan jo kasvanut ohi sekä jakun koosta että tyylistä. Ensin ajattelin, että teen jakun sinnikkäästi valmiiksi ja sitten suoraan kiertoon. Jakusta oli sentään valmiina jo melkein koko miehusta, toinen hiha ja toinenkin hiha melko pitkällä. Mutta ei, ei niin yhtään huvittanut. Joten sitten purin. Nyt riittää tiskirätti lankaa. Voisin perustaa yrityksen: 


Milenan tiskirätti ja kruunu.




Alkukesän prinsessahäiden yhteydessä halusin tehdä jotain prinsessamaista ja jäin sitten vähän niinkuin koukkuun näihin kruunuihin. Onneksi kultalanka alkaa jo loppua ja lisää en meinaa ostaa ... Kruunun ohje löytyy Modasta 3/2012. Näitä versioita en ole tärkännyt.




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...