Kiva käsityö ja hyvä kirja koukuttaa pahasti. Tästä seurauksena lapset syö lähinnä jugurttia ja suklaamuroja.



maanantai 25. lokakuuta 2010

Syyslomalla

Minimalistisen pieni syysloma on takana ja heti tuntuu töissä siltä, että "joko kohta on joululoma?". Eli ei hyvä :(

Loma oli kuitenkin hyvä vaikka lyhyt. Käytiin virkistämässä itseämme Kristiinankaupungissa, kun sen kauemmas ei jaksettu / ehditty lähteä. Majoituimme oikein mukavaan bed and breakfast paikkaan nimeltään Krepelinin talo. Suosittelen kaikille, jotka jostain syystä haluavat yöpyä Kristiinankaupungissa. Paikka tosin on käytännössä täyteen buukattu aina kun kaupungissa jotain tapahtuu eli kannattaa tehdä kuten me, eli mennä silloin kun ei ole mitään erikoisia "kissanpiiskaajan festivaaleja". Tuosta kissanpiiskaajastahan kristiinalaiset ovat kovin ylpeitä ja väittävät ko. kadun olevan Suomen kapein. Samaa väittävät valitettavasti myös raumalaiset jostain omasta kujastaan.






Säät sattuivat olemaan meille oikein suotuisan aurinkoiset ja oli mukava kävellä kapeita kujua ristiin rastiin ja pällistellä museaalista miljöötä. Esim. tällainen kiva kaupunkikaivo löytyi. Kotvanen kului, ennenkin tytön kanssa hoksattiin, että hei siinähän on neulegraffiti! Vähän virttynyt, mutta silti söpö :)


lauantai 2. lokakuuta 2010

Ei voi ainakaan syyttää huonoa lankaa

Herra 13v. on jostain syystä ruvennut nukkumaan sukat jalassa. Jotenkin tuntuu, että tuollaiset kireät tennissukat ei ehkä ole kaikkein mukavimmat jalassa noin yöaikaan, joten päätin sitten neuloa hänelle ylelliset alpakkasukat tähän tarkoitukseen. Ei mennytkään varmaan kuin jotain viisi viikkoa tähänkään projektiin. Nähtäväksi jää, mitä mieltä herra itse on tästä mukavuusasiasta.


Siiten pari kuvaa aiheestä "Ota kuva piposta omassa päässä". Pipo on kyllä kiva. Ja lanka ihanaa Punta Yarnsia, jota ostin Pirjoliisalta kuukausi sitten ... samalla kertaa ostin muuten myös nuo sukka-alpakat, joten ei tässä ihan viittä viikkoa ollakkaan tuherrettu :)






 Ensi keskiviikkona on sitten taas Pirjoliisan keikka. Miten selviän sieltä osatamatta mitään lankaa? En mitenkään. Voisi tietysti yrittää ostaa jonkun ihan pienen kerän vaan ... sellaisen barbien kerän ...

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Jotain pientä nyt vaan

Kun lopultakin sain nuo isot keskeneräisyydet pois käsistäni ajattelin, että teen toistaiseksi vaan jotain pientä. Tiskirätit onnistui aika hyvin, mutta kyllä oli taas hankala löytää tarpeeksi yksinkertaista, mutta kuitenkin hienoa mallineuletta tuohon tarkoitukseen. Ostin keväällä oikein mallineulekirjan siihen tarpeeseen, mutta jotenkin kaikki tuntui nyt niiiiiin vaikealta. No kyllä sieltä sitten yksi tarpeeksi helppo lopulta löytyi.


Seuraavaksi päätin toteuttaa tyttärelle kämmekkäät, joihin oli etsinyt ohjeen Ullasta jo varmaan vuosi sitten. Ei niin yksinkertaista sekään. Ohje oli suorastaan kelvoton joten koko illan aherrettuani päätin siirtyä "omasta päästä" linjalle ja hyvät tuli :)


Tällä hetkellä olen Viron villojen kimpussa. Menin illalla tuonne kaapilleni kollaamaan ja löysin muovikassillisen Viron villaa. Vähän meinasin jo panikoida, että "oliko niitä näin vähän!?!?!", mutta onneksi sitten löysin pari kassillista lisää. Kuvassa näkyvän huivin ohjeen otin vahingosta viisastuneena Kauneimmat käsityöt lehden ABC-numerosta. Lehden alaotsikkohan on "selkeät ohjeet ja helpot mallit" sekä "opi ja onnistu!" - hyvin toimii :)



sunnuntai 22. elokuuta 2010

Lopultakin ikuisuusprojekti valmis!

Ihan varmasti siitä on jo vuosi, kun aloin neuloa Vilmalle tätä nyppyläjakkua. Ajatuksena oli lopultakin tehdä jotain haasteellisempaa, siis jotain muuta kuin pipoja, sukkia ja lapasia. Haastetta siinä riittikin! Herra nähköön, kokonainen vuosi siinä meni ja uskonpuute iski usemmin kuin kerran. Nyt jakku on kuitenkin valmis, hyvännäköinen ja vieläpä edelleen neidille sopiva. Mitään en nyt sano väristä, joka  jossain vaiheessa näytti käsittämättömän rumalta ja epäsopivalta, enkä nyppylöistä, joita en nyt vähään aikaan aio valita töihini.


Pläjäytän tähän saman tien kuvat muistakin kesän aikana valmiiksi saamistani talviprojekteista. Yksi kesäloman tavoitteistahan oli saada valmiiksi talven aikana aloittamani työt ja tänään siis voin todellakin ylpeänä todeta näin tapahtuneen.

Ensimmäisenä tässä Bobin liivi, joka on ehkä tekijän mielestä tyylikkäämpi kuin käyttäjän. Saas nähdä, käytetäänkö tuota sitten vain joulujuhlassa vaiko vain isoäidin syntymäpäivillä. Jotakin hämärään tuossakin ohjeessa oli. Niskaan piti neuloa erilliset alavarat, joita oli kyllä rasittava siististi sinne yrittää kiinnittää. Ihan en onnistunut, mutta ei sitä päällä huomaa :)



Tämä sisarelle tehty eläkeläisshaali tuli valmiiksi itseasiassa jo keväällä, mutta en voinut julkaista kuvaa, ennenkuin shaali oli luovutettu tälle eläkemuorille. Kyseessä on siis Revontuli huivi ja vissiinkin elämäni ensimmäinen tuollainen isompi kolmion tai jonkun puoliympyrän muotoinen shaali.Ihan kiva sitä oli tikuta ja taidan nyt kohta aloittaa vastaavan itsellenikin, kun tuli sieltä Virosta niitä lankoja hamstrattua.


Ja lopuksi vielä yhdet kierresukat ja pitsikämmekkäät. Kierresukat on siis sellaiset kantapäättömät systeemit, joita esim. sodanaikana kudottiin rintamalle niihin lähetyksiin, kun ei ollut tiedossa vastaanottajan jalan kokoa. Pitiskämmekkäsitä olen erityisen ylpeä, koska ne on varmaan ensimmäiset ohuesta langasta tekemät jutut, jotka ei näytä alakoululaisen aikaansaannoksilta. Eli noi on siis oikeasti hienot :)


perjantai 13. elokuuta 2010

Elossa ollaan!

En ole kesän kuluessa muuttunut täysin kädettömäksi, vaikka tämä minimaalinen blogiaktiivisuus saattaa sellaiseen viitatakin. Vähemmän on tietysti tullut puikkoja heiluteltua, kun koko ajan on ollut niin ihanan kuuma, että villalanka huopuu itsestään käsissä. Raportoin sitten jossain vaiheessa kaikista keskeneräisyyksistä, jota kesän aikana sain ilokseni valmiiksi plus kerron langoista, joita tuli ostettua, kun kävin pikkutenavien kanssa Virossa.

Nyt tarjoilen vain muutamat kuvat Vaasan Taiteiden yöstä ja Kirjaston neulekahvilan graffitipisteen aikaansaannoksista. Valmiit graffitit sijaitsevat siis Vaasan kaupunginkirjastoa ympäröivässä puistossa. Niitä voi siellä käydä ihailemassa ken siellä päin liikkuu.








lauantai 1. toukokuuta 2010

Sytomyssyjä

Vähän on tullut neulottua sytomyssyjä tässä. Jotenkin on sellainen olo, etten halua vähään aikaan tehdä yhtään myssyä. Mutta katsotaan nyt. Pipo on kyllä ehdoton suosikkini, se on aika pieni ja nopea tehdä  ja mikä parasta niitä ei tarvitse tehdä kuin yksi samanlainen kappale. Eli voi olla, että aika pian tulee olo, että tarvitaan välttämättä muutamia uusia kevätpäähineitä :)

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Puikot järjestykseen

Olen säilyttänyt puikkoja tähän saakka sellaisessa vanhassa hokkarilaatikossa, joka on paitsi järkyttävän ruma myös turhan tilaavievä. Nyt sain lopultakin hiihtoloman  (=lomaa hiihtämisestä) kunniaksi ommeltua tuollaisen kätevän lokerikon, jossa puikot pysyykin paremmin järjestyksessä. Samalla huomasin, ettei minulla ole yhtään paljon puikkoja! Iso laatikko on vain hämännyt luulemaan niin :).  Ohjeen tähän lokerikkoon nappasin Debbie Stollerin Stitch'n bitch - neulojan käsikirjasta. Vähän kyllä hirvitti, koska ohjeessa kehotettiin esim. "harsimaan", mutta hyvin se onnistui, vaikken tietenkään mitään harsinut. Isoin homma tässä oli kaivaa kankaat esille kaaapin perältä ja sitten taas sulloa ne sinne takaisin.


Pitkät puikot on nyt siis tuossa uudessa kangaslokerikossa, sukkapuikot pojan eskarilaisena tuunaamassa sipsipurkissa, pyöröpuikot sopivan kokoisessa pahvilaatikossa ja muut härvelit (palmikkopuikot sun muut) tuossa Regian omituisen kokoisessa peltilaatikossa. Pyöröpuikot vielä mietityttää, pitäsikö niille kehitellä joku hauskempi systeemi, mutta toisteiseksi saa kelvata näin.

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Onko avaimet - missä avaimet!?!

Töissä on rasittavaa, kun ei tiedä missä pitää avaimia, jos housuissa ei ole taskua. Hädässä joutuu roikottamaan kaulassaan jotain oranssia mainosremeliä, jossa lukee esim. "paikallisosuuspankki". Ei kivaa. Jokunen aika sitten näin lehdessä hienon avainkorun, siis ihan niin kuin helmet, mutta siinä mukana oli sellainen koukkuhommeli, johon voi kiinnittää avaimet. Siitä hetkestä alkaen olen unelmoinut tuollaisesta korusta ja nyt tänä viikonloppuna toiveeni toteutui! Askartelin tuollaisen helmiremelin itselleni ja sitten vielä tyttären kanssa toiset. Ettei tarvitse joka päivä samat helmet kaulassa kulkea.

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Ketjua pukkaa

Tytär täytti viime viikonlopulla 8v. ja sai lahjaksi elämänsä ensimmäiset Seiska Veikat plus Novitan uudet trendivärikkäät virkkuuskoukut. Sen jälkeen onkin ketjusilmukkariviä tullut suorastaan solkenaan. Käsityöpuheet ovat hellyttävän perinteisiä: "äiti, mä virkkaan vielä kolme silmukkaa", "sitten kun tää vaaleanpunainen lanka on loppu, niin mä aloitan ton vihreen", "on niin ihana tehdä, kun on uutta lankaa, se niinkuin oikeen innostaa ja ne vanhat on aivan tylsiä" ja "äiti, ota säkin joku sun käsityö ja tuu tähän mun viereen tekeen, on niin kiva yhdessä tehdä."

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...